maanantai 24. syyskuuta 2012

Uusi perheenjäsen

Sisun kotiutumisesta on jo viikko, joten eiköhän ois aika kirjottaa Sisusta :)


Tässä on siis Sisu, Tendance Dynamis, belgianpaimenkoira groenendael uros, syntynyt 20.7.2012

©Pilvi U.


Pentuhan miulle piti tänä syksynä tulla, eri rotuinen vaan. Alunperin oli tarkotus hommata australianpaimenkoira. Belgi tosin on aina ollut se ykkösrotu ja aina lupasin itelleni, että kyllä sen aika tulee, on tässä vielä monta vuotta aikaa ottaa vaikka millaisia koiria. Oikeestaan vuos sitte jouluna aloin kattelemaan uutta rotua itelleni, pentukuumeen yltyessä. Kriteereinä oli oikeastaan korkea työmotivaatio ja laaja käyttökyky. Silti miun rotulista oli yhessä vaiheessa aikamoinen: dobberi, malikka, sakemanni, sitten tuli kaikensorttiset lapikkaat, porokoirat, minkä jälkeen tuli kelpiet ja mudi, satuinpa rekisteröitymaan kiinaharjakoirafoorumille kans :D Kesällä sain tutustua muutamiin bordercollieihin ja olihan Heltun Nekkuki aina tossa  vieressä väläyttelemässä ihanuuttaan. Sitten aloin pohtii paimenta... muutamaan bortsukenneliin lähti postia, eikä menny ku hetki, kun olin jo hommaamassa auspaita :D aina siellä takapiruna kaiku se belgi...

Sitten Pilvi kerto menevänsä kuvaamaan 6 viikkosia gronttuvauvoja ja suurinpiirtein istuin jo autossa odottamassa, milloin lähdetää :D vastassa oli pieniä mustia sähikäisia, toinen toistaa suurempia persoonia, siellä vipels myös Sisu


Sisu 6vko ©Pilvi U.


Kyllä ne vaan oli ihania ! koulussa luennolla istuessa vinguin Pilville et mie haluun grontun ! ja näin niikusta tiivistetysti, ei siinäkää menny ku hetki, ku jo viestiteltii Sisun kasvattajan kanssa ja viikon päästä kotiutu Sisu :)

Tähän mennessä Sisu on ollu yllättävän helppo pentu, oikeen hirvittää että milloin sen oikee pentuluonne tulee esille ja sitä saa oikeesti olla vahtimassa silmä kovana :D näin luonteeltaa Sisu on hirmu miellyttävä. Se on rohkee, ei kuitenkaa tyhmänrohkea, se kokeilee asioita täällä sisällä, mutta jos mie koen ne kielletyiksja kiellän, sekää oo Sisulle ongelma. Sisu on tavannu jo muutamia lauman ulkopuolisia koiria. Aluksi Sisu kattelee hiukka kauempaa uusien kaverien menoa, mutta jo muutaman minuutin päästä on mukana jutussa ja leikissä ! Kaikki rämisevä ja koliseva on ihan okei Siskan mielestä, pyörät, skeittaajat ja rullaluistelijat myös :) Ensimmäinen bussimatkakin meni erinomaisesti, Sisu katteli vain maisemia :D

Sisu bussissa :)

Vesi on Sisun mielestä ihan huippuhauska juttu, ekan kerran ku käytiin rannalla, juos Sisu ensimmäisenä mahaa myöten mereen :D

Sisun tän hetkinen paras ystävä on Heltun Nekku. Tytöt ei vielä oikeen ymmärrä pienen mustan pojan leikkiaiketa ja yleensä tytöt tyytyy vaa murisemaan Sisulle :D yhtenä iltana tytöt kuitenki hairahtu leikkimään Sisun kanssa ja voi sitä pienen pojan onnen määrää ! Nyt Ilo on jopa antanu Sisun roikkuu kauluskarvoissaan, ( niissä kahessa mitä se kasvattelee edellee:D ) ku tullaan sisälle:) ilmeisesti paimenilla klikkaa jotenki erityisesti, koska Sisun kaikki parhaat leikkikaverit on ollu paimenia :)

Sisun kanssa on alotettu jo jäljen ja tokon alkeet, eiköhän meitä nähä aika ahkeraan myös kehissä, kuhan kasvetaan ensin :) En voi muuta tähänn loppuun sanoa kuin suuri kiitos Sisun kasvattajalle Hannalle, sain mitä hienoimman pojan itelleni kasvamaan, enkä malta oottaa millanen siitä tulee isona ! :)

Lopuksi vielä Sisun syksyinen tervehdys kaikille:


©Pilvi U.










maanantai 20. elokuuta 2012

Hyvä !

Aikaa on vierähtäny kummasti siitä ku viimeeks rustailin jotain :D

Kuopio on takanapäin, samoin Kouvola Kr ja Heinola Kr. Kuopion reissusta haluun kiittää matkaseuraa, Juulia, Pilviä,Helttua, Suvia, Hilmaa, Novaa, Turoo, Tinkaa, Naavaa, Nekkua ja Fannya :) kahen vuoden pääst uudestaa, mahdollisesti isommalla laumalla :D

Kuopioon en Iloa ilmottanu ku yhelle päivälle, ku en viiti sitä KV:isii ilmota. Ilo päätti heittää karvat veke parii viikkoo ennen Kuopioo ja näyttiki siel tältä:


©Pilvi U.

eihän sieltä minkään sorttista menestystä ollu luvassa, joten Ilo sa H:n ja arvostelu oli jokseenkin hulvaton :D

Göran Bodegård, Ruotsi:

Ser obetydlig och tungt ut. Trevligt uttryckt. Alltför brant och frammskjurten front parti. Alls eij i utställnings kondition i pälsen. Rätt platta tassor. Fin (joku längd mist äiti ei saanu enää selvää ja oletetaa et se on rungonpituus)

Mitätön ja laiha narttu. Miellyttävä ilme. Aivan liian jyrkka ja ylöspäin suuntautunut etuosa. Ei ollenkaan näyttelykunnossa. Melko litteät tassut. Hyvä rungonpituus.

Että sellasta. Jotenki sitä tuomarii häiritsi ihan hirveesti se et koira oli karvaton ja näköjää siitä oli sit erittäin vaikee löytää mitää hyvää, jos ilmettä ei lasketa. Tuomarin ilmekki oli " voi tyttö raukka millanen koira siul on" ku menin kehää :D

Kouvolassa ei ollu Iloa kehässä, mut kakarat Turo+Naava esitin kehässä, jolloin Naava yllätti meijät positiivisesti ollen VSP ja sai ekan SERT:in !! <3 Turo oli hienosti NUO ERI2.

Heinolassa Ilokin pääsi pyörähtää kehässä. Näyttelynpäivän alotin oksentamalla autoo ja myöhemmin myös näyttelypaikan parkkikselle :D Onneks olo parani ja pääsin ite kehää :D
Ilo on edelleen karvaton, joten menestystä ei ollu edelleenkää odotettavissa, mikä harmitti ihan hirveesti ku sammareita ei hirveen montaa ollu ilmottu. Ilo sai taas H:n, ja tuomari totes AVO narttuja kattoessa " on tainnu tytöt valmistautua bikinikauteen", koska meijän kilpakumppani oli myöski karvaton :D Arvostelu oli hirveen hyvä verrattuna siihe et viimeeks Ilo sai samalta tuomarilta EH:n koska mm. kulmauksia ei ollut riittävästi ja nyt oli ja harmitteli ku koira oli karvaton !


©Pilvi U.


Esa Ruotsalainen

Mittasuhteiltaan oikea narttu. Hyväilmeinen pää, hiema kookkaat korvat. Hyvä rungon vahvuus. Hännänkiinnitys saisi olla korkeampi. Etuosa saisi asettua paremmin rungon alle. Riittävästi kulmautunut takaa. Hyvä sivuliike, edessä hieman löysyyttä. Esiintyy tänään hieman niukassa bikinikunnossa, joka vaikuttaa tämän kokonaisuuteen.

Allekirjotan ton arvostelun mielummin ku Kuopion arvostelun :)

Seuraavaksi ois edessä Luumäen ryhmis ja Tuulos. Tuuloksee Ilo saattais ehkä kasvattaa jo hyvän karvan, ku se on alottanu sen jo tosi hyvin !

Myöskin koe suunnitelmia on. 15.9 miellä on paikka Haminan kokeessa. Treenejä oon muuttanu sillee, että palkka tulee kiposta maasta, muutaman liikkeen jälkeen. Se on toiminu tosi hyvin, Ilol kestää työskentelytahto kauemmin, ku se on oivaltanu, että palkan saa kun on tehny töitä sen eteen. Nyt lähen suurilla odotuksilla kokeesee ! Koekalenteri on loppuvuodelle täynnä, tietty juoksut varmaan tulee haittaa joihinki kokeisiin lähtöä, mutta:

22.9 Hamina
14.10 Kouvola
3.11 Kotka
8.12 Kotka

Noihin ois tarkotus lähteä. Oon tehny kans päätöksen, että sterkkaan Ilon seuraavien juoksujen jälkeen.

Lopuksi Ilo toivottaa kaikille kirpsakkaa syksyn odotusta!:





















maanantai 30. heinäkuuta 2012

Ikuinen kakkonen ?

Elikkästä, viime koehan meni ihan penkin alle, niiku moni jo varmaa tietääki, ja sen johdost meil oli Ilon ka treenitauko, mikä kestiki melkein parisen kuukautta. Me ei Ilon kaa tehty tona aikana yhtään alo-liikkeitä, aloin vaihteen vuoks opettaa Ilolle jotain uutta ja otinki sit merkin meijän projektiks. Se ei oo menny ihan niiku piti, mie en ehkä välttis osaa kunnol sitä opettaa, vaikka hyviä neuvoja oonki saanu, tai sit et oo tarpeeks kärsivällinen ja oletan et Ilo hiffaa sen samantien :D Eli merkki treenit menee niin, et joko Ilo käy läppääs merkkii tassul, tai lähtee liikkeelle ja kääntyy kesken matkaa takasin päin ja jää seisoo odottaa palkkaa. Naksutinta oon käyttäny hyödyks ja sen oonki todennu päteväks vekottimeks ! Ilo syttyy ihan silmissä siitä ku se jo näkee naksun miun kouras !

Oolrait, no viikkoo ennen koetta otin muutamia liikkeitä pihalla, ihan vaa sellast hyvän mielen treeniä, paljon kehuja ja et jäis hyvä maku suuhun. Ihan nappii ne ei menny, Ilo tuumas ettei se osaa mennä käskystä maahan :D Viikol otin kans hyppyy, koska se on aina menny nollille. Nyt Ilo hyppäs sen tosi innoissaa ja kävi jo pyörii ihme kehää ku väsäsin meille hypyn :D

Koe aamu oli hermoja raastava, Iloo ahisti meijän naapurin kaks mäykkyy ja skyenterrieri, jotka tulee aina kinttuihi räkyttää ku siit kävelee ohi ja niitten omistaja tuli vaa kyselee et teenkö Ilol pentui ?! joo-o...

Ite kisapaikalle ku tultii, oli päättäny et Ilo on häkissä ja koirakkoo ennen meitä otan sen ulos ja teen temppui yms, koska niistä se pitää ja niist se syttyy. Hyvil mielil mentii kehää ja alotettii suoritus.

sytyttelyä...
Osarit:

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 8 (tuplakäsky maahanmentäessä)
Seuraaminen kytkettynä: 6½ (jätätti)
Seuraaminen taluttimetta: 8 (jätätti, mut teki hyviä pätkiä)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 5 ( kolmoiskäsk, kaks sanallist plus käsimerkki :D oma moka )
Luoksetulo: 5 ( kolme käskyä, tuomari sano et hyväksyy suorituksen koska ite liike oli kuulemma niin hyvä )
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8½
Estehyppy: 9 ( muuten täydellinen suoritus Ilolt joka ei oo koskaa kokeessa hypänny, mutta sil on tapana tökätä asioita ku se on innoissaan, nii se tökkäs myös estettä )
Kokonaisvaikutus: 7½

Tuloksena 146,5p ja kakkostulos ja taidettii olla tokavikoi :D

Elikkä noin. Ilo oli tosi häiriöaltis, metsästeli ötököitä, katteli autoja ja oli vähä omis maailmoissaa. Liikkuri sano et mie hätäilin, koska kyl hän kuulemma odottaa niin kauan et mie oon valmis ja antaa sit luvan suorittaa liikkeen. Nyt mie vaa tokasin et joo valmis ja aloin sit kiinniittää koiraa huomioo, joka haaveili huomisest päiväst ja liikeesee lähettii puolel aivol. Eli sekin oli vaa miun kärsimättömyyttä.

Nyt mie aattelin vaihtaa vähä treeniasioit ja alan treenaa kokeenomasesti, koska liikkeet on hallussa. Jollain keinoo miun täytyy saada Ilolle sitä kisakestävyyttä, koska sitä sil ei oo. Nyt toki poikkesin normista ja yleensä ku oon vaa sanonu Ilolle hyvä ja taputtanu lapaa, nyt mie suoritusten jälkeen lähinnä räjähdin pöksyistäni ja kehuin sen maasta taivaisii liikkeiden välistä, mikä ehkä autto vähän, muttei tarpeeks. Kaiken kaikkiaa mie olin ihan tyytyväinen koiraan, tietty mie toivoin et se treenitauko ja kaikki ois tehny terää ja se ykkönen ois napsahtanu, olihan meil periaattees kotikenttäetukii, mut ei se aina mee niiku suunnittelee.

Meil on viel kahet kokeet tälle vuodelle tiedossa ja mie toivon hartaasti ettei Ilo alota juoksui just silloin !

Lopuksi vielä kuvia kokeesta, kaikki ©Pilvi U.

hyviäkin pätkiä oli.


hiippailen :D






lauantai 16. kesäkuuta 2012

Kesäterveisii !

Ensin meinasin et miul ois pitkästä aikaa melkeinpä työtön kesäloma. Eipä tarvinu kauaa lomailla, ei oikeestaa päivääkää, ku kuntarekry soitti ja sano et mulle ois paikka Karhulan sairaalassa osasto kutosella ! jeeee !!!!111 Siel oonki nyt ollu vajaan viikon ja kuten toisin ajattelin ,mul on oikeestaa ihan kivaa siel ja tunnen kuuluvani porukkaa, vaikka ensin meinasin et siit ei tuu mitää :D

Parit näyttelytki on tultu käytyy Ilon kanssa, Iitti RY ja sammarien erkkari :) tosi jännästi kävi, koska mie oletin, et Ilo sais Iitist ERI:n ja erkkarist EH:n, mut ne meniki toisin päin :D Hirmu hyvä arvostelu saatii kans erkkarista! Iitissä ERI jäi saamatta, koska Ilolla ei oo kulmauksia. vähä harmittaa jos sijotukset yms jää saamatta kulmausten takia, ku ne on sellanen asia, ettei niille voi mitää :/ Toinen asia kans mitä Iitin tuomari sano, oli et Ilo ei saata liikettä loppuu asti takajaloilla. Noo, senhän mie jo tiesin tavallaa, vaikka Ilon liikkeet onki ihan tosi hyvät verrattuna siihe, millaset ne oli ennenku alettii kunnol treenaa niit :D Mutta, uimaa vaa ja paljon mäkiä ja seki asia (toivottavasti) korjautuu ! Hierojaki itseasias sano et Ilol on tosi hyvät etuosan lihakset mut takaosas ei melkein mitää :D

Iitin arvostelu, (tuomarina oli Esa Ruotsalainen) :

Oikeat mittasuhteet. Hyväilmeinen pää. Hyvä runko. Riittävä raajaluusto. Saisi kulmautua kauttaaltaan voimakkaammin. Hyvä häntä ja karva. Tasapainoiset liikkeet, joskin takapotku saisi olla saattavampi. Miellyttävä käytös.

AVO EH AVK2 ©Pilvi U.

AVO EH AVK2 ©Pilvi U.
 





Iitis tuli mun ja Ilon paras yhteinen luokkasijottuminen, AVK2 ! Iitis oli kylmä ja koska kauneuden etee pitää kärsii, olin siel t-paita pääl :D nii ja Ilol oli kehäs ihan (liian) hauskaa :D Siitä ku mie oon sen kaa ensimmäisii kertoi näyttelyjuttui kokeillu, se on muuttunu ihan hirveesti ! ennen sen häntä ei pysyny ylhääl hetkeekää, nyt se tökkii minuu kuonol äärimmäisen epämiellyttäviin paikkoihin ja valeraskauden takii yritti kehäs astuu :D Mut muutenki sen esiintyminen on vaa parantunu !

Erkkarin arvostelu, (tuomarina oli Eivind Mjörum)

Exc. type. Good size. Well formed head. Scissors bite. Normal angulation. Well formed chest & body. Good tail. Moves ok. Nice coat.

suomennos:


Erinomainen tyyppi. Hyvän kokoinen. Hyvin muodostunut pää. Leikkaava purenta. Normaalit kulmaukset. Hyvin muodostunut rinta ja vartalo. Hyvä häntä. Ok liikunta. Kivat liikkeet.


AVO ERI ©Pilvi U.

AVO ERI ©Pilvi U.





Erkkaris oli aamul ihan okei lämmin, mut ihan järkyttävän kylmä tuuli ! Onneks myö Pilvin kaa fiksuina tyttöinä otettii viltit mukaa ! Ilo oli sielläkin tosi innoissaa ja ku ooteltii vuoroo kehän laidal, loikki päälle yms kaikkee tosi mahtavaa :D Oon oikeestaa enemmän ilonen siit et se on alkanu käyttäytyy tollee ja toivon ettei se johdu pelkästää siit valeraskaudest :D Muutama-muuten-vaan-erkkari-tunnelma-kuva:

©Pilvi U.

©Pilvi U.





Valeraskaudest tuli mielee, et se on pikkuhiljaa menos ohi, Ilo ei oo enää niin sekasin ku oli silloin koeaikaan ja josko koht pääsis taas treenailee kunnol ! katoinki just et elo-syyskuus ois muutamia kokeit lähel: Loviisas,Haminas ja Lahes. Ja koska tokost on kyse, Ilon noutoki on parantunu ihan tosi paljon ! Nykyää se loikkii paikoillaa ku oon heittävinäni kapulaa sille ! Jeeee !!

©Pilvi U.

©Pilvi U.



Eipä siinä sitte muuta :) kesäarki jatkuu samallailla ku normaali arki, töissä, lenkillä, töissä, lenkillä :D Alla muutama kuva Ilonasta viimepäiviltä:

©Pilvi U.



Älykkyyden multihuipentuma ♥





lopuksi vielä kuvia ja yksi video, missä on Ilon tyylinäyte oravien jahtaamisesta :D

lauantai 2. kesäkuuta 2012

VAROITUS! Sisältää syvällistä pohdintaa...

Niinpä niin.. mistähän sitä alottais...

Viime päivitykses kirjotin, että oon pohtinu Ilon ruokintaa. Nyt oon sit vaihtanu fiksuna opiskelijatyttönä Ilon ruuan Nutroon, eihän se säkki maksakkaa ku 53 euroo :D Mut mie oon tosi tyytyväinen tuloksii ! ilo on reipas, sen turkki on hyvä, sil on ihan älyttömästi energiaa touhuta ulkon lenkeil ja nykyää se jaksaa meijän 6km pyörälenkit kepeesti ! nutron säkis on 12kg, joten mie meinasin et ei se periaattees tuu nii kalliiks, ku Ilo ei sitä kuitenkaa hirveesti saa, ku se on aika ravintorikasta. Muuten toi possu ois valtava :D

Nii ja me tavattii Ilon kanssa Heltun kautta, Meiju ja hänen australianpaimenkoira Huima. Kummasti se Helttu on saanu istutettuu muhun, et auspait onki ihan kivoi jajajaja.... ;) Alla kuva ryhmä rämästä: (©Meiju Vellinki):

Tinka, Ilo, Nekku ja Huima
Sitte... käytiinpä pitkästä aikaa kokeissa. Tuloksenhan jo kaikki tietää, mut osarit on:

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 7
Seuraaminen kytkettynä: 7.5
Seuraaminen taluttimetta: 7
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 0
Luoksetulo: 6
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 0
Estehyppy: 0
Kokonaisvaikutus: 7

ei siis mikää maailman paras rivi.. pettynyhän mie olin. Tuomariki tokas rempseesti, että eihän se ihan parhaimmillaa ollu. Eihän se joo ei, näkihän sen sokeekin !

Eihän tollasen jälkeen fiilikset ollu mitkää parhaat. Ei varmaa kellää olis. Kuitenkaa mie en ollu pettyny huonoon tuloksee, koska kylhän kaikki joskus saa huonoi pisteit ja huonoi tuloksii, ja et varmast jollain on joskus menny huonommin. Jostain kumman syystä, mie tunsin itteni petetyks. Mie koin, et Ilona petti miun luottamuksen. Joo okei, onhan se koira ja eihän se mikää robotti oo, muttaku mie lähen yleensä kisoihin silt pohjalt, et mun on pakko voida luottaa mun "joukkuetoveriin". Tää juontaa juurensa, niilt ajoilt, ku mie ratsastin. Mun oli pakko voida luottaa Eelikseen, ku mie lähin kisaa, ja mie luotinki. Eelis oli hevonen, mihin mie oikeesti luotin sydämeni pohjasta. Mie aina radalle mennessä luotin siihen, että se tekee kaikkensa mun kanssa ja että me selviydytää siitä radasta. Ja niinhän se tekiki. Suomenhevoset ku kuitenki on nöyrii, suuren työmotivaation omaamii, miellyttämisen halusii hevosii. Hulluahan se ois ollu jos mie en ois siihe luottanu. Eelis ei koskaa rikkonu mun luottamusta, ei ees silloin ku mie sen yhen kerran sen selästä tipuin, koska se oli puhtaasti miun virhe.
   Takasin kokeesee. Siin vaihees ku jo pelkkä seuraaminen meni ihan päin peetä, mie melkein jo luovutin, koska jos siitä ei tulis mitää, ei tulis mistää muustakaa. Kyl mie koitin Iloa tsempata liikkeiden välissä, mut ei se tuntunu oikee syttyvän mistää. Se vaa haisteli maata, rapsutteli itteää ja alko jopa pesee takamustaa ! Hankala se on koittaa jotain tsempata, jos et saa minkäänäköstä vastakaikuu. Tuomaristaki näki, et se tajus mun olevan turhautunu ja et viittä vaille itkua vääntämässä. Samoin liikkeenohjaaja. Sen äänestä paisto myötätunto ja sellanen pahoillaan oleminen, mikä melkein tuntu kamalemmalta ku se, et se ei ois noteerannu asiaa mitenkää. En mie mitää symppispisteitä tai tsemppipuheita siin kohtaa halunnu, se teki vaa asian kamalemmaks.
   Okei, oisinhan mieki voinu toimii toisin. Mun ei ois pitäny luovuttaa, koska tottakai Ilona tajus sen, et aijjaa, mammaa ei kiinnosta, ei sit muakaa. Mun ois pitäny jatkaa loppuu asti, koska ennen kehää mie viel sanoin niin: " mie aion tehä parhaani!" En tosiaankaa tehny. Osaks oon siis pettyny myös itteeni. Estekisois mie en koskaa luovuttanu. Mie vedin radan läpi raa'alla tahdon voimalla, mikä toisaalta on helpompaa, koska mie saan konkreettisesti käskee hevosta tekee jotain, pohje-ja ohjasapujen avulla. Helpompaahan se on, ku toivoo et miun sanallisen käsky menee koiralle perille. Sit ku mie pääsin pois kehästä, päätin olla itkemättä. Mie oon sellanen ihminen, etten usein itke. Ei ne asiat sillä kuitenkaa parane. Toisin kävi.

Mie katoin jokaikisen suorituksen, ihan vaa todistaaksen itelleni, et kyl mie voin kattoo muitten hienot suoritukset ilman minkäämlaista katkeruuden tunnetta. En ees yrittäny siin kohtaa millääntavalla analysoida mun ja Ilon suoritusta, koska se tuntu pahalta.Toisaalta, ois pitäny, koska oisin voinu siin kohtaa ettii sen yhen ainoon hyvän asian siit suorituksest ja iloita siitä, meinaan Ilo meinas ryöstää hypylle ! Ilo ei koskaa tee nii, ku hyppy on yleensä menny nollille. Siin kohtaa tunsin hetken verran onnistumisen tunnetta.  Katoin tavallaa lasittunein silmin muita. Sitte käytii palkintojen jaossa ja sihteeri sano mun papereita antaessa: " mie niin tiedön miltä susta tuntuu, toi on niin tuttu tunne." Se riitti. Mie vaa tokasin "hymy" huulilla että nii-i.. Ja lähin autolle ja mie kävin itkee.
   Ne sihteerin sanat riitti siihe, et mie joka harvoin itken, kävin itkee.  Mie itkin pettymystä, sitä ku musta tuntu et olin asettanu itteni naurunalaseks, (vaik harvoi kukaa noissa tilanteissa nauraa, koirapiirit ku kuitenki on aikalailla kannustavaa ja suvaitsevaa porukkaa), mie itkin sitä, että olin asettanu itelleni tavotteeks sen ALO1:sen, koska nää olit ekat ulkokisat hallien jälkeen ja niistäki oli saatu parempia tuloksia. Mua kans hävetti, koska suurensuuren egoni takia olin taas puhunu itteni paremmaks ku oonkaa ja mollanu huonon, äärimmäisen huonon tapani mukaa muita.

Sit mie aloin ettii syitä epäonnistuneesee suorituksee, koska neki on tärkeitä tunnistaa. Se ei johtunu siitä, etteikö Ilo osais, ei siitä etteikö Ilo haluis, ei siitä ettenkö mie osais...jotain siin piti olla vialla. Juoksut oli maaliskuussa, ei ne voi olla sitäkää..Facebook-angstaus-päivityksessä jutellessa, kasvattaja ehdotti valeraskautta. Tutkittii asia ja kappas vaan, maitoahan sieltä pukkaa. Ah, mikä helpotus ! Sehän Ilol on.

Nyt mie en oo enää lainkaa pettyny yhtää mihinkää, koska naisten tavoin, myös Ilol on omat oikkunsa :D Ja vielä täydennyksesk, en mie missään vaihees ollu vihanen Ilolle.

Ja mitä tästä opittiin ? vaikka oot miten optimistinen tahansa, omistat maailman suurimman egon ja maailman siihen kaupan päälle, älä ajattele ittestäs liikoja, koska pilkka tosiaanki sattuu, ja kovaa, omaa nilkkaan. Itseluottamus on ihan eri asia ku suuri ego ja suuret puheet :D

Nyt meillä on sitte "mammaloma" menossa ja varmaanki vasta heinäkuussa treenaan seuraavan kerran, koska silloin on kokeita. Kattelin tokokalenteria ja heinäkuusta eteenpäin on runsaasti kokeita lähistöllä, joten eiköhän myö viel saada se ALO1 tänävuonna ! Tietty jos alan oikee suuria haaveilee, nii ei se TK1:nenkää pahalta näytä Ilon nimen eessä..

Ja jotta tää ei menis ihan tylsäks krjottamiseks, alla muutama kuva maailman parhaasta koirasta ! ♥



©Pilvi U.















keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Ip rantakuntoon 2012 !

No oho hups, meni viikko jos toinenki viimepäivityksestä :D Nooo, nyt on paljon asiaa :)

Ihan ekaks, me alotettii Ilon kaa pyöräileminen. Mie heräsin siihen totuuteen et, herranjestas, Ilo on lihava ! ja ihan rapakunnossa ! Alotettii sitte pyöräily ihan paril kilsas, ja voi hyvänen aika se on huonos kunnos... Alotettii ihamn noin pienel lenkil, koska se tosiaa on tosi rapakunnos. Sitäkää matkaa ei päästy kokonaisuudessaan läpi ilman et jouduin sit lopulta kävelee Ilon kaa kotii :/ Vähä hävettää myöntää et miehän sen siihen kuntoon oon päästäny, mut asia on jo hoidossa nii miullaki on hyvä mieli :)

23.4.2012   

Myöskin aloin miettii et pyöräily on aika tehokasta Ilon selälle, ku se on pikkasen notko. Ilo ei oo myöskää ollu mitenkää kovin jäntevä, et toivottavasti se saa sitäki täs pyöräilles. Ilon treeniohjelmaa kuuluu kans juokseminen ja pitkät mettälenkit. Mieki oon nyt joutunu aktivoitumaa Ilon takia, mut oon huomannu et oon itekki tosi paljon energisempi liikkumisen jälkeen ! :D


2.5.2012, viikko treenin alettua.


Ilon ruokintaaki oon miettiny jonkunaikaa. Nyt se syö Jahti&Vahti kanariisi ruokaa 1,5dlx2... Aloin miettii ruuan vaihtamista johonki hiukka laadukkaampaan, et Ilo sais enemmän protskuu lihasten kasvattamiseen. Nyt oon alkanu syöttää sille J&V:n seassa Nutron lammasriisii, koska juttelin Nutron myyntiedustajan kanssa ja oli aika myyty :D Okei, 12kg maksaa 53€, mutta..... :D Otin mie Ilost "uuma" kuvatki:


23.4.2012




2.5.2012


Ehkä mie vaa toivon liikoi, mut kyl siin miun mielest on jo hiukka eroo :) Eroo on kans tullu siihe, miten Ilo käyttäytyy lenkillä. Ennen se vaa lönkytti tiellä, vähä haisteli ja sillai, ei mitenkää kovin aktiivisesti. Nyt se menee pitkin mettää, ravaa _tosi_ reippaasti, juoksee ilosesti ja on muutenki paljon energisempi ! Mie oon tosi tyytyväinen :)

"possunkorva, mun lempparia!"


Ilo kävi hierojalla 5.5. ku ajattelin et se varmaa menee jumii pyöräilystä. Olin tosi yllättyny miten rento Ilo oli, koska viimeeks ku se oli hierojalla, me oltii kotona. Nyt me oltii Eläintarvikeliike Tottakain takahuonees. Hieroja oli tosi mukava ja asiantunteva. Ilost se sano sen verran, et lavat oli vähän kireet, mut muuten se oli hyväs kunnos :) Hieroja sano kans, et Ilon etuosa on lihaksikkaampi ku takaosa ja ehdotti hiekkakuoppalenkkei. Hyvä sattuma, sillä me ollaa ootettu Pilvin ja Heltun kaa, et yks hiekkakuoppa sulais Muhniemen puolelt :) sillä välin ollaa juoksutettu tyttöi metäs yhtä toista mäkee ylös :)

 Nyt ku on alkanu olee jo tosi sulaa, Ilo alottaa plutaus kauden. Ilo tykkää ku sille heittelee kivii veteen, ihan mihin tahansa veteen :) Yks päivä käytii mererannal riehumas ja ottamassa tietty kuvia :)

© Pilvi U.

© Pilvi U.

© Pilvi U.


© Pilvi U.
Mul ois viel toiveet tälle kesälle et Ilo uis ite, vaikka miun perässä, kuhan se uis :) Nii joo, ja lumien sulatessa meijän kämppä näyttää 60% ajasta tältä:

:D


Mätsärikauttaki jatkettii 8.5.2012 sairasloman jälkeen Kotkan Mäntykankaassa. Ilo sai punasen, parina oli ihan näppärä dobberi. Punasis oltiiki sit me kaikki kolme sammaria ja Ilohan ei sijoille oo punasis oikee päässykkää, ei päässy nyttenkää. Mie luulen et se näyttää jotenki vaa nii vaatimattomalle tuomareiden silmää, ku ei se oikee esiinny mitenkää loistokkaasti, vaa tekee hommansa hyvin ja menee pois :) Eipä se meitä haittaa, kuhan mie oon tyytyväinen Ilon suorituksee, niiku olin eilenki :)

© Pilvi U.
© Pilvi U.


Mie oon nyt alkanu treenaa sellasen metodil, et kaikki on ihan huippukivaa ja jee ja superii ja nami on ihanaa :D Mut kyl mie huomaan Ilosta, et seki on ihan et jeeeeeee !, ja vire on jotain sellast tasoo, mitä se ei oo ennen ollu  :)



Eipä siinä oikeestaa muuta. Eilen lähti ilmo erkkarii, sit lähtis ilmo Iittii ja Aptuksee kans :)




 Lopuksi vielä, Ilo toivottaa kaikille rentoa kevättä !


sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Näin Ilona tuli minulle...

Tosi moni sitä kyselee ja päivittelee kui se miulle tuli. Eihän se nyt ihan normaalii oo, että toinen antaa koiran toiselle ilman mitää syytä :D Mut tää tarina alkaa vuodesta 2010....


Mie tapasin Pilvin lukion kakkosella. Jotenki me vaa satuttii olee samal aaltopituudel ja meist tuli aika lyhyellä aikavälillä hyvii ystävii.

Pilvi ja Emmi 18 vee 






Tottakai Pilvin myötä mie tutustuin Tinkaa ja Ilonaa ja ihastuin heti, kukapa ei ihastuis ;) Mie oon ihan aina halunnu omaa koiraa ja paras ystävä kenel niit on kaks ( ;) ) oli parasta mitä miulle ikinä oli tapahtunu !


Pilvin siivel mie sit tutustuin yhteen sun toiseen koiraharrastuksee, mikä painottu jostain kumman syystä näyttelyihin ja mätsäreihin. Vuonna 2010 mie ostin oman järkkärin ja aloin "asuu" Pilvil Muhniemes :D Me kuvattii jokaikinen päivä tyttöi.

Ekoi kuvii omal järkäl.








Sitte mie aloin kiertää Pilvin kaa tapahtumii, ekana tietty mätsäreihin, joissa Pilvi käskytti miut kehää !! Olin paskahalvauksen partaal ku tää lykkää Ilonaa kätee ja käskee lähtee punasten kehää :D Siin vaihees mie en ymmärtäny mistää mitää ja nyt ku aattelen nii miten ihmees en ois ikin tajunnu mitää :D

Minä Ilonan kaa ekaa kertaa kehässä ja tavallaa ensikosketus koiran esittämiseen.

Mie tykkäsin ihan hirveesti ! Kehässä olo oli parasta mitä mie sen jälkeen tiesin !

Miun ilme kertoo varmaan kaiken :D

Sitte hypätää siihe ku Tinkan eka pentue syntyy, joista kotiin jäi Naava ja Turo, oikeestaa nyt pitää hypätä ihan tosi paljon eteenpäin, koska muuten ei tapahu mitää :D

Jossain vaiheessa mie aloin enemmän kiinnittää huomioo mitä Ilona tekee ja missä se menee. Siit eteenpäin Ilona oli se ketä mie moikkasin eka ja mie se ketä Ilona moikkas eka.  Suurin harppaus siihe miten tähän pisteesee päästii tapahtu 2011-2012, joten siirrytään sinne :)

Kesällä 2011 saatii Pilvin kaa tietää, että päästää Kotkaa opiskelee sairaanhoitajiks ja asiahan oli jo valmiiksi puhutuu, että saman katon alle muutetaan. Muutto tapahtu elokuun alkupuolella.

Alkusiivouksia tekemässä.



Täällä kotkassa me alettii käymää läheisen koulun kentällä treenaamassa ja mie kysyin Pilvilt josko mie voisin kokeilla ohjaamista ja Pilvi ehdotti et mie Ilonaa kokeilisin. Ipku tykkää tokost hirveest, nii sil ei oo välii kuka sitä ohjaa, kuhan sil on nakkii :D Mie tykästyin siihenki ja aloin sit enemmänki ohjaa sitä, Pilvin ohjauksessa.

Miun ensimmäisii treenei Ilonan kaa.


Täst eteenpäin mie aloin ohjata Ilonaa enemmänki ja alettii Pilvin kaa puhuu, josko mie lähtisin sen kaa kokeisii ku viel silloin luultii etten mie jännittäis mitää :D

Pilvi lähti Tinkan kaa Viroo näyttelyihi elokuun lopulla ja mie otin Naavan ja Ilonan meille hoitoo. Ilona oli silloin viel kuitenki enemmän Pilvin, et se sitä etiskeli jonkin aikaa, eikä oikee tahtonu asettuu meille. Mie tykästyin Ilonan mukiin menevää luonteesee ku siihe enemmän tutustuin. Ilona on avoin, sosiaalinen, ystävällinen, nöyrä muttei anna anteeks virheitä, että töitä sen kaa saa tehä ja vaatii .

   Myös miun vanhemmat ihastu Ilonaa ja kyseli tuleeko Ilona toistekki kylää ja saa se olla yötäki :) Mie sit Pilville sanoin et sopisko jos mie ottaisin Ilonan välillä meille yöks, myöskin aatellen sitä, että jos mie sen kaa kehään meen ja kokeisii, et Ilonan pitää kokee miut sellaseks kehen voi luottaa. Pilville se sopi :) Siit eteenpäin mie tavallaa vastasin Ilonan treenauksest ja muusta vastaavasta.

Syksyllä Ilona kans kehitti itellee hiukan hankalaks käyneen äänipelon. Jostain mätsäreist se lähti, missä joku haukku turhan kovaa ja Ilona heitti paniikin. Siit eteenpäin mie painin tän ääniongelman kaa mätsäreis ja muissa paikoissa. Tietty tän tyyppinen asia saa suhteen lujenee, ku toinen joutuu luottaa siihe et ei siel oikeesti oo mitää pelättävää. Ilona on nyt jo sujut melkein kaikkien äänien kaa, kovaääniset paukkeet on vielki hankalii meille, mut yleisen hälinän ja koirien haukunnan pelko me ollaa jo voitettu :)

Jouluna mie sit kysyin Pilvilt haittaaks sitä jos mie otan Ilonan meille loman ajaks hoitoo. Pilville se sopi ja nii Ilona vietti meillä 3 viikkoo. Sinä aikana Ilona tavallaa siirty miulle ja miust tuli sen "ykkösihminen" :)

Joulust lähtien oli kaikille selvää, et Ilona on nyt miun. Minuu se seuras, minun luo se tuli, minuu se kuunteli. Näin me jatkettii pitkän aikaa, kunnes alettii heittää läppää, et Ilona pitäis siirtää miun nimii, ku ei se enää Pilvin oo. Pilvin omin sanoin se alko pohtii Ilonan miun nimii siirtämist näin:

" Olin jo kauan pohtinu, että vaikka Ilona on jo käytännössä ollu jo kauan Emmin, olis se ihan kiva saada se Emmin nimii. Ensimmäinen suunnitelma oli, että siirrän Ilonan Emmin nimii kertomatta mitää ja ojentaisin vaa omistajatodistuksen, jossa komeilisi Emmin nimi. Pohdin kuitenki, että haluuko Emmi ottaa niin suurta vastuuta omasta koirasta, etten uskaltanu siirtää Ilonaa suoraa Emmin nimii kysymättä. Puhuin asiasta Heltun (sisko) kanssa, joka innostui asiasta ihan niiku mäki. Sovittii, että annetaa Ilona Emmille synttärilahjaks, koska me ollaa nii malttamattomii ei jaksettu oottaa huhtikuuhun asti ja ruvettii toteuttamaan suunnitelmaa."

Sit ykspäivä ku oltii menos Pilvin ja Heltun isän luo maalle, nää kihertää et niil on tosi hyvä ylläri miulle :D noh, side silmil mie menin istuu olkkarii ja alko kuuluu kauhee äherrys :D Sit ku mie otin siteen pois silmilt oli näky tällänen:


Siin hässäkässä ku miun sisäl myller kaikki ihmiskunnan tuntemat tuntee, en ees ehtiny kiitosta sanoo :D Samana päivänä me tehtii Pilvin kaa omistajanvaihdon kennelliitossa.



Mie en oo viel tähänpäiväänkää mennes ehtiny kiittää miun ihania siskoja :) Eikä miun varmaa tarvi, me tunnetaa toisemme niin hyvin, että eiköhän nuo tiedä kuinka paljon tää mulle merkitsee ♥

Nyt mie oon onnellinen koiran omistaja. Varjopuolenki mie oon nähny ku Ilona sairastu kennelyskää ja oli niin voimaton, ettei jaksanu reagoida yhtään mihinkää :( Nyt onneks koko poppoo on terve ja varoaika on enää lusimatta :)

Mie en voi sanoin kuvailla kuinka tärkeitä ihmisiä Pilvi ja Helttu miulle on :) Miul on kuitenki ollu aina joku paras ystävä, mut näin samankaltasta ihmistä miul ei oo ollu ku miun rakkaat siskot, ja siskot sen takii, että me ollaa jo niin läheisii et luen meijät siskoiks :) Samalla oon saanu myös mainion sijaiskodin Muhniemelt ja toiset vanhemmat Pilvin ja Heltun vanhemmista :) Pilvi ja Helttu on parasta mitä miulle on tapahtunu ja voin vanoo, että meijät löytää samasta vanhainkodista :D




Ilona ei siis oo mikää ihan tavallinen "kodinvaihtaja", joka ois vaihtanu kotia pitovaikeuksien tai vaikean luonteen takia. Ilona on nyt sen ihmisen omistuksessa, jolle sen sydän kuuluu ja kenen sydän kuuluu sille ♥