sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Näin Ilona tuli minulle...

Tosi moni sitä kyselee ja päivittelee kui se miulle tuli. Eihän se nyt ihan normaalii oo, että toinen antaa koiran toiselle ilman mitää syytä :D Mut tää tarina alkaa vuodesta 2010....


Mie tapasin Pilvin lukion kakkosella. Jotenki me vaa satuttii olee samal aaltopituudel ja meist tuli aika lyhyellä aikavälillä hyvii ystävii.

Pilvi ja Emmi 18 vee 






Tottakai Pilvin myötä mie tutustuin Tinkaa ja Ilonaa ja ihastuin heti, kukapa ei ihastuis ;) Mie oon ihan aina halunnu omaa koiraa ja paras ystävä kenel niit on kaks ( ;) ) oli parasta mitä miulle ikinä oli tapahtunu !


Pilvin siivel mie sit tutustuin yhteen sun toiseen koiraharrastuksee, mikä painottu jostain kumman syystä näyttelyihin ja mätsäreihin. Vuonna 2010 mie ostin oman järkkärin ja aloin "asuu" Pilvil Muhniemes :D Me kuvattii jokaikinen päivä tyttöi.

Ekoi kuvii omal järkäl.








Sitte mie aloin kiertää Pilvin kaa tapahtumii, ekana tietty mätsäreihin, joissa Pilvi käskytti miut kehää !! Olin paskahalvauksen partaal ku tää lykkää Ilonaa kätee ja käskee lähtee punasten kehää :D Siin vaihees mie en ymmärtäny mistää mitää ja nyt ku aattelen nii miten ihmees en ois ikin tajunnu mitää :D

Minä Ilonan kaa ekaa kertaa kehässä ja tavallaa ensikosketus koiran esittämiseen.

Mie tykkäsin ihan hirveesti ! Kehässä olo oli parasta mitä mie sen jälkeen tiesin !

Miun ilme kertoo varmaan kaiken :D

Sitte hypätää siihe ku Tinkan eka pentue syntyy, joista kotiin jäi Naava ja Turo, oikeestaa nyt pitää hypätä ihan tosi paljon eteenpäin, koska muuten ei tapahu mitää :D

Jossain vaiheessa mie aloin enemmän kiinnittää huomioo mitä Ilona tekee ja missä se menee. Siit eteenpäin Ilona oli se ketä mie moikkasin eka ja mie se ketä Ilona moikkas eka.  Suurin harppaus siihe miten tähän pisteesee päästii tapahtu 2011-2012, joten siirrytään sinne :)

Kesällä 2011 saatii Pilvin kaa tietää, että päästää Kotkaa opiskelee sairaanhoitajiks ja asiahan oli jo valmiiksi puhutuu, että saman katon alle muutetaan. Muutto tapahtu elokuun alkupuolella.

Alkusiivouksia tekemässä.



Täällä kotkassa me alettii käymää läheisen koulun kentällä treenaamassa ja mie kysyin Pilvilt josko mie voisin kokeilla ohjaamista ja Pilvi ehdotti et mie Ilonaa kokeilisin. Ipku tykkää tokost hirveest, nii sil ei oo välii kuka sitä ohjaa, kuhan sil on nakkii :D Mie tykästyin siihenki ja aloin sit enemmänki ohjaa sitä, Pilvin ohjauksessa.

Miun ensimmäisii treenei Ilonan kaa.


Täst eteenpäin mie aloin ohjata Ilonaa enemmänki ja alettii Pilvin kaa puhuu, josko mie lähtisin sen kaa kokeisii ku viel silloin luultii etten mie jännittäis mitää :D

Pilvi lähti Tinkan kaa Viroo näyttelyihi elokuun lopulla ja mie otin Naavan ja Ilonan meille hoitoo. Ilona oli silloin viel kuitenki enemmän Pilvin, et se sitä etiskeli jonkin aikaa, eikä oikee tahtonu asettuu meille. Mie tykästyin Ilonan mukiin menevää luonteesee ku siihe enemmän tutustuin. Ilona on avoin, sosiaalinen, ystävällinen, nöyrä muttei anna anteeks virheitä, että töitä sen kaa saa tehä ja vaatii .

   Myös miun vanhemmat ihastu Ilonaa ja kyseli tuleeko Ilona toistekki kylää ja saa se olla yötäki :) Mie sit Pilville sanoin et sopisko jos mie ottaisin Ilonan välillä meille yöks, myöskin aatellen sitä, että jos mie sen kaa kehään meen ja kokeisii, et Ilonan pitää kokee miut sellaseks kehen voi luottaa. Pilville se sopi :) Siit eteenpäin mie tavallaa vastasin Ilonan treenauksest ja muusta vastaavasta.

Syksyllä Ilona kans kehitti itellee hiukan hankalaks käyneen äänipelon. Jostain mätsäreist se lähti, missä joku haukku turhan kovaa ja Ilona heitti paniikin. Siit eteenpäin mie painin tän ääniongelman kaa mätsäreis ja muissa paikoissa. Tietty tän tyyppinen asia saa suhteen lujenee, ku toinen joutuu luottaa siihe et ei siel oikeesti oo mitää pelättävää. Ilona on nyt jo sujut melkein kaikkien äänien kaa, kovaääniset paukkeet on vielki hankalii meille, mut yleisen hälinän ja koirien haukunnan pelko me ollaa jo voitettu :)

Jouluna mie sit kysyin Pilvilt haittaaks sitä jos mie otan Ilonan meille loman ajaks hoitoo. Pilville se sopi ja nii Ilona vietti meillä 3 viikkoo. Sinä aikana Ilona tavallaa siirty miulle ja miust tuli sen "ykkösihminen" :)

Joulust lähtien oli kaikille selvää, et Ilona on nyt miun. Minuu se seuras, minun luo se tuli, minuu se kuunteli. Näin me jatkettii pitkän aikaa, kunnes alettii heittää läppää, et Ilona pitäis siirtää miun nimii, ku ei se enää Pilvin oo. Pilvin omin sanoin se alko pohtii Ilonan miun nimii siirtämist näin:

" Olin jo kauan pohtinu, että vaikka Ilona on jo käytännössä ollu jo kauan Emmin, olis se ihan kiva saada se Emmin nimii. Ensimmäinen suunnitelma oli, että siirrän Ilonan Emmin nimii kertomatta mitää ja ojentaisin vaa omistajatodistuksen, jossa komeilisi Emmin nimi. Pohdin kuitenki, että haluuko Emmi ottaa niin suurta vastuuta omasta koirasta, etten uskaltanu siirtää Ilonaa suoraa Emmin nimii kysymättä. Puhuin asiasta Heltun (sisko) kanssa, joka innostui asiasta ihan niiku mäki. Sovittii, että annetaa Ilona Emmille synttärilahjaks, koska me ollaa nii malttamattomii ei jaksettu oottaa huhtikuuhun asti ja ruvettii toteuttamaan suunnitelmaa."

Sit ykspäivä ku oltii menos Pilvin ja Heltun isän luo maalle, nää kihertää et niil on tosi hyvä ylläri miulle :D noh, side silmil mie menin istuu olkkarii ja alko kuuluu kauhee äherrys :D Sit ku mie otin siteen pois silmilt oli näky tällänen:


Siin hässäkässä ku miun sisäl myller kaikki ihmiskunnan tuntemat tuntee, en ees ehtiny kiitosta sanoo :D Samana päivänä me tehtii Pilvin kaa omistajanvaihdon kennelliitossa.



Mie en oo viel tähänpäiväänkää mennes ehtiny kiittää miun ihania siskoja :) Eikä miun varmaa tarvi, me tunnetaa toisemme niin hyvin, että eiköhän nuo tiedä kuinka paljon tää mulle merkitsee ♥

Nyt mie oon onnellinen koiran omistaja. Varjopuolenki mie oon nähny ku Ilona sairastu kennelyskää ja oli niin voimaton, ettei jaksanu reagoida yhtään mihinkää :( Nyt onneks koko poppoo on terve ja varoaika on enää lusimatta :)

Mie en voi sanoin kuvailla kuinka tärkeitä ihmisiä Pilvi ja Helttu miulle on :) Miul on kuitenki ollu aina joku paras ystävä, mut näin samankaltasta ihmistä miul ei oo ollu ku miun rakkaat siskot, ja siskot sen takii, että me ollaa jo niin läheisii et luen meijät siskoiks :) Samalla oon saanu myös mainion sijaiskodin Muhniemelt ja toiset vanhemmat Pilvin ja Heltun vanhemmista :) Pilvi ja Helttu on parasta mitä miulle on tapahtunu ja voin vanoo, että meijät löytää samasta vanhainkodista :D




Ilona ei siis oo mikää ihan tavallinen "kodinvaihtaja", joka ois vaihtanu kotia pitovaikeuksien tai vaikean luonteen takia. Ilona on nyt sen ihmisen omistuksessa, jolle sen sydän kuuluu ja kenen sydän kuuluu sille ♥






torstai 12. huhtikuuta 2012

Näyttelyterveiset Lappeenrannasta !

Jes, minun ja Ilonan ekat yhteiset, viralliset näyttelyt on ohi ! Mieki selvisin hengissä oikeessa kehässä. Eniten mua tosissaa jännitti se, miten Ip hallissa käyttäytyy, mut onnekseni sain huomata, ettei likka ollu moksiskaa. Pöydällä nyt ei oo koskaa kivaa, mut lattialla oliki jo ihan tosi kivaa !


Ilonahan ei vedestä niin välitä :D Varsinkaa pesusta... Ojissa on kiva juosta kahlaten kivien perässä, mut esim. uimaa Ip ei mee, koska massu kastuu :D


Mie häärään takana.



No, onneks Ip on sen verran nöyrä, et ku mamma sanoo kovan sanan, Iphän tekee niiku on käsketty. Pesin Ipin eka Bio-Groomin valkosille koirille tarkotetulla shampoolla ja sen jälkee Bio-Groomin tuplaturkkisille koirille tarkotetulla shampoolla, ku se lupas tuuheutta... ei se ihan pitäny paikkaansa, kuhan kokeilin :D

Tässä Ip likasena ja rumana ja muutenki nuhjusena:







Ja tässä pestynä, harjattuna ja föönattuna:


Onhan se oikeesti ihan kaunis ♥

Näyttelypaikka oli ihan äly ahdas ja pimee ja ankee. Ainoastaa kehän laidalla ja kulmasta kulmaa meni matot, mitä pitkin piti juosta. Onneks tulee kesä ja ulkokehät :D

Ilona esiinty ihan näppärästi, häntä pystyssä ja ilosena. Treenattavaa on siinä, että Ip tuppaa venyttää ihan liikaa takakinttujaa, minkä takia sen olemattomista kulmauksista tulee vieläki olemattomammat :D

Ilona ja olemattomat takakulmaukset. © Iida Kovanen

Osas se aina sillon tällön seisoo ihan nätistikki:

© Iida Kovanen

Tuomarina oli Phyllis Poduschka-Aigner. Vähä alettii Pilvin kaa pohtii, että mitä se hakee, ku tosi moni älyttömän nätti koira sai EH:n... Nooo, huonot häviäjät mollaa tuomaria :D

© Iida Kovanen




Ilonan arvostelu oli oikeestaa aika ennalta arvattavissa, samoin sen EH.

Correct size and proportions. Feminine head. A bit irritated eyes. Correct neck. Moderate chest and bones. Angulations in front and rear should be better. A bit flat toes. Correct movement, in front in-toeing.

Suomeksi:

Oikean kokoinen ja oikeat mittasuhteet. Feminiininen pää. Hieman ärtyneet silmät. Oikeanlainen kaula. Kohtalainen rinta ja luusto. Kulmaukset voisivat olla paremmat edessä että takana. Hiukan littanat varpaat. Oikeanlainen liikunta, etuliikkeissä etukierteisyyttä.

Ilona oli siis AVO EH AVK3. Ihan hyvä alotus meijän uralle :)

Takana Arttulan Valkoinen Noita " Hilma" Pilvin handlaamana © Iida Kovanen




sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Vihdoin !!

Tänään oltiin KKS:n järkkäämissä mätsäreissä Ilonan kanssa. Oon yleensä pitäny Ilonaa häkissä aina siihen asti, kunnes on muutama pari meitä ennen. Ihan vaa sen takia, ettei se paineistuis äänist niin paljon. Tosin tänää aattelin, että hallitreenit on menny sen verran hyvin, että voisin alkaa pitää Ilonaa enemmän hihnassa vaa hengailemassa ja tottumassa äänii ja että ympärillä on hälinää.
 Ilona tuntu tänää ekaa kertaa oikeesti viihtyvän siel hallissa, kävi jopa pikkasen kierroksillaki ! Kuitenki, muutama koira hallin toisessa päädyssä äity haukkuu Ilonan mieleen liian kovaäänisesti ja liian paljon, joten pupu meni pöksyy, häntä laski ja korvat meni pitkin niskaa :s Onneks, episodia kesti muutaman minuutin verran, ja ennen meijän kehää Ilona oli jo reipas oma itsensä !


Mitenkää en haluis vaikuttaa huonolta häviäjältä, mutta meijän pari, joka sai punasen, ei mun mielest ois sitä ansainnu. Parin koira ei oikee halunnu seistä, eikä oikein liikkuakkaa, mutta punasen tuomari heille antoi. Meitä oli yhteensä kolme samojedia ja kaikki sai sinisen. Ennen sinisten kehää puhuttii Pilvin kaa, että tuomari ei varmaa sammareista oikein pidä :D Kuitenki, tuomari otti Ilonan jatkoo sinisten kehästä ja lopulta sijotti meidät neljänniksi ! Eli tulos, SIN4 ! Eipä enää siinä vaiheessa haitannu sininen nauha, koska tän päivän sijottuminen oli mun ja Ilonan ensimmäisen yhteinen sijottuminen :)


Ilona SIN4

Kotii päästyä otettii Pilvin kanssa pitkästä aikaa kunnon rakenne-, liike- ja pääkuvia, sekä tietty Ilonasta ruusukekuva ;)

Ilonan liikkeista sen verran, että silloin ku mie alotin sen kanssa mätsäreissä kiertää, se oli perässä vedettävä lahna ! Yhen kehän verran mie oon sen kaa jopa kävelly :D Hirveesti töitä jonkinmoisten liikkeiden eteen oon tehny, kylhän ne sais vielläki lennokkaammat olla, mut vauhtia on tullu kyllä lisää, että nykyää sen kanssa saa ihan juosta :D


Seuraavan kerran varmaa kirjottelen terveiset Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyistä. Loppuun vielä päivänpiristeeksi kuva mun pääsiäisherkuista :D